Olet varmaan joskus istunut pankin sijoitusasiantuntija tai pankkineuvojan kanssa palaverissa, missä olette miettineet ja katselleet myös omaa riskitasoasi. Silloin aiheena on saattanut olla asuntolaina, remonttilaina tai vain yksinkertaisesti oman sijoittamisen aloittaminen. Näissä keskusteluissa aikoinaan (en tiedä nykyään) puhuttiin lähinnä siitä, että pitkäaikaiset lainat kannatti suojata erilaisilla vakuutuksilla, ja sijoitustoiminnassa puhuttiin riskeistä ja sijoitustoiminnan toivotuista tuotoista prosenttitasolla. Mitä suurempaa tuottoa halusi lähteä tavoittelemaan, sitä suuremmasta riskistä oli kyse.
Oman riskitason laskeminen
Ei ole välttämättä järkeä lähteä laskemaan mitään tiettyä numeroa omalle riskitasolle, mutta miettiä lähinnä erilaisten riskien kautta sitä omaa taloutta ja samalla omaa elämää.
Sijoittamisen riskit
Sijoittamisen riskit liittyvät tietenkin siihen tapaan, miten lähtee sijoittamaan, ja miten hajauttaa sijoituksensa sekä kohteisiin että ajallisesti. Totta on, että yleisesti ottaen löytyy sijoitustapoja ja kohteita, jotka tarjoavat pienen tuoton (kuten erilaiset pankkien tarjoamat rahastosijoitukset), ja niitä pidetään matalan riskin sijoituskohteina, ja sitten on sijoituskohteita, joiden tuotot saattavat nousta korkeallekin kuten kryptovaluutat, mutta vastaavat niissä on myös korkeammat riskit, eli mahdollisuus myös menettää sijoituksia. Sijoitustoiminnan perusajatus on kuitenkin tehdä toimenpiteitä, jotka johtavat sijoitusvarallisuuden kasvamiseen, ei samalla tasolla pysymiseen tai laskemiseen. Pienet parin prosentit tuotot eivät kunnolla kata edes kuluja, joten ne eivät varsinaisesti ole sijoittamista, vaan enemmänkin säästämistä.
Ansaintariskit
Sijoittamiseen ja omaan riskitasoon liittyy luonnollisesti myös oma työ, ja oma ansainta – kuinka varmalla pohjalla oma kuukausittainen tulo sitä kautta on, vai onko sijoittaminen sen tasoista, että sitä kautta pitäisi varmistaa itselle tulotaso.
Esimerkiksi rahapelien kanssa puhutaan aina viihteellisestä pelaamisesta, jota ei pidä tehdä jollei oma talous anna mahdollisuutta kuluttaa rahaa. Rahapelaaminen pitää pääsääntöisesti miettiä samalle tasolle muiden kulujen ja harrastusten kanssa, vaikka se joskus hyvällä onnella voisikin jotain myös tuottaa. Sijoitustoiminnaksi ei rahapelaamista voi kutsua, mutta ammatiksi kyllä pokerin ja urheiluvedonlyönnin kautta, mutta silloin jo perus ansainta on korkean riskin toimintaa, koska sekä pokerissa että vedonlyönnissä on aina myös onneen liittyvä aspekti.
Vakuuttaminen
Omaan riskitasoon vaikuttaa myös koko oman perheen tilanne, asuuko yksin, vai kumppanin kanssa, onko lapsia, asunto, autoja, kesämökki yms. Kaikkeen tähän toimintaan liittyvät myös mahdolliset vakuutukset, joiden tarkoituksena on tasapainottaa mahdollista riskiä. Olemme pakotettuja vakuuttamaan asuntomme ja automme, mutta olemmeko miten vakuuttaneet itsemme? Vakuutuksiakin on tarjolla erilaisilla riskitasoilla, ja jopa sellaisia, joiden vakuutusmaksu tai potentiaalinen vakuutustuotto on sitoutettu valittuun riskitasoon vakuutusmaksujen sijoituksissa.
Oma ajattelu ja tavoitteet
Paljon sijoittamisessa ja vakuuttamisessa liittyy myös omaan ajattelumalliin sekä omiin tavoitteisiin. Osatekijänä on tietenkin myös oma lähtötilanne, eli onko lähdössä aivan nollatasolta, vai onko alussa jo suvun sijoitukset turvana tai omalta perheeltä saatu pesämuna. Nollasta lähdettäessä on entistä tärkeämpää miettiä niitä omia riskitasoja ja tavoitteita. Itse olen lähtenyt sijoittamista harrastamaan aivan väärällä tavalla suoraan osakemarkkinoille ja poltin näppini ja menetin sijoituksieni arvosta suurimman osan, koska en oikeasti tiennyt mitä tein – olin silloin noin 20-vuotias.
Nykyään omaan sijoittamiseen liittyy pohjalla perussijoitukset, jotka tuovat tietynlaista varmaa tuottoa pienellä riskillä, eli mennään rahastojen kautta. Toisaalla ovat pienet osakesijoitukset, joiden kautta haen enemmän ns. pistetuottoja, eli sijoitan jonkun summan tiettyyn tutkimaani kohteeseen ja saatan vuoden sisällä myös myydä sijoitukset, sijoittamalla saadun tuoton uuteen kohteeseen. Nämä osakesijoitukset ovat lähinnä viihdettä, jolla voidaan maksaa muita harraste- ja elämänkuluja.
Näin yrittäjänä oman talouden perustulos ovat heitelleet koko yli 30 vuotisen yrittäjäurani aikana, joten tiedän, että koskaan ei voi 100 % luottaa siihen, mitä tulevaisuus tai seuraava vuosi tuo tullessaan, joten erilaiset vakuutustuotteet on asetettu turvaamaan perheen tulevaisuus, jos minulle sattuisi oikeasti jotain pahempaa.
Omat tavoitteet ovat lähinnä oman tulevaisuuden, lasten ja perheen taloudellisen turvallisuuden varmentamiseen liittyviä, ja siksi oma sijoitustoiminta on melkoisen varovaista, joskin työhön liittyen teen sijoituksia myös kryptovaluuttoihin sekä seikkailen pelien maailmassa. Tiedän olevani tappiolla onnen peleissä, ja tiedän niiden todennäköisyyksien olevan minua vastaan – mutta ajanvietteenä ja viihteenä niiden pelaaminen on minulle täysin ok. Pokeriakin olen pelannut, mutta totesin, ettei ole minulle, ja samoin vedonlyöntiä harrastin vuosia sitten huomattavasti suuremmalla riskitasolla kuin nykyään – nykyään kaikenlainen rahapelaaminen on viihdetasolla, ja maksaa joka viikko muutaman euron, mutta toisaalta se jokaviikkoinen vakiolappukin tuo viihdettä ja jännitystä jokaiselle viikonlopulle ja yleensä myös pieniä palautuksia, ja välillä jopa sen 13/13 tuloksenkin.
Sijoittaminen ja tulevaisuus
Jos oma sijoitustoiminta alkoi silloin 80-luvulla ja jatkuu edelleen, niin ovathan nämä mahdollisuudet monipuolistuneet ällistyvällä tavalla. Meillä on mahdollisuus sijoittaa erilaisiin digitaalisiin kohteisiin monella eri alustalla, tai pidättäytyä perinteisissä metodeissa pankkien palveluiden kautta. Toisaalta voimme helposti lähteä myös kansainvälisille pörssimarkkinoille, vaikkapa Nordnetin palveluiden kautta, tai avata oman sijoitustilin, vaikka eToroon tai vastaavaan. Omasta sijoitushistoriasta oppineena sanon vain, että mieti omaa riskitasoasi ja omia tavoitteita – kuinka paljon voit hävitä ilman, että se vaikuttaa omaan talouteesi.
Selvitä oman taloutesi todellinen tilanne
Suosittelen myös ottamaan selvää oman talouden todellisesta tilanteesta – kuinka paljon kuukaudessa tulee talouteen rahaa, ja kuinka paljon erilaisia laskuja oikeasti on. Monella meistä ei ole kovinkaan tarkkaa kuvaa siitä, kuinka paljon meillä on niitä osamaksuja ja pikku lainoja yhteensä, ja kuinka paljon laitamme rahaa kuukausittain erilaisiin lainanhoitomaksuihin – eivät ne netin lainanyhdistämispalvelut täysin turhia ole. Toisaalta kuukauden omien kulujen seuraaminen antaa myös hyvän kulun siitä, kuinka paljon rahaa kuluu peruskuukauden aikana harrastuksiin, syömiseen ja kaikkeen muuhun. Esimerkiksi helmikuu voisi olla ihan hyvä seurantakuukausi? Seurannassa tärkeintä on olla itselle rehellinen, eli listata jokainen kulu, jokainen kuitti ja jokainen maksu mikä tileiltä menee – muuten seurannasta ei ole mitään hyötyä.
Samalla voi miettiä, myös sitä omaa ajankäyttöä, eli kuinka paljon käyttää arjessaan aikaa mihinkin – ja ymmärtää sen, että arjessakin pitää jätkää aikaa itsellekin, vain olemiselle, aina ei tarvitse suorittaa tai tehdä jotain.