Arvonlisävero, lyhyesti ALV, on kulutusvero, joka lisätään tavaroiden ja palveluiden hintaan. Sen tarkoituksena on kerätä tuloja valtiolle taloudellisen toiminnan yhteydessä. Vero peritään tuotteen tai palvelun jokaisessa myynti- ja tuotantovaiheessa, mutta loppukuluttaja maksaa tämän veron tuotteen lopullisessa hankinnassa. Yritykset keräävät veron valtiolle, mutta voivat itse vähentää maksamansa arvonlisäveron omista myynneistään, mikäli ne ovat itse maksaneet veroa hankkimistaan raaka-aineista tai palveluista.
Arvonlisäveron tavoitteet
Arvonlisäveron ensisijainen tavoite on tuottaa tuloja valtiolle. Se on tehokas keino kerätä veroja laajalti eri talouden sektoreilta, sillä se koskee suurinta osaa myydyistä tavaroista ja tarjotuista palveluista. Lisäksi arvonlisävero on suhteellisen yksinkertainen hallinnoida verrattuna monimutkaisiin tuloverojärjestelmiin. Arvonlisävero kohdistuu kulutukseen, joten se rohkaisee säästämistä ja investointeja, mikä voi olla hyödyllistä talouden kokonaiskasvun kannalta.
Arvonlisäveron vaikutus talouteen
Arvonlisäverolla on tärkeä rooli talouden ohjauksessa. Se voi vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin ja sitä kautta ohjata kulutuskäyttäytymistä. Esimerkiksi korkeammalla verokannalla verotetut tuotteet, kuten tupakka ja alkoholi, voivat vähentää näiden tuotteiden kulutusta, mikä tukee julkisen terveyden tavoitteita. Toisaalta, kun arvonlisävero kohdistuu laajasti, se on regressiivinen vero, mikä tarkoittaa, että se rasittaa suhteellisesti enemmän pienituloisia, sillä he käyttävät suuremman osan tuloistaan kulutukseen.
Arvonlisäveron tulevaisuus
Arvonlisäveron tulevaisuus riippuu monista tekijöistä, kuten talouden yleisestä tilasta, kuluttajakäyttäytymisen muutoksista ja poliittisista päätöksistä. Teknologian kehitys ja digitaalisten palveluiden kasvu asettavat haasteita arvonlisäveron soveltamiselle, sillä perinteiset verotusmenetelmät eivät välttämättä toimi digitaalisen kaupankäynnin kontekstissa. Tämän vuoksi monet maat, myös Suomi, kehittävät jatkuvasti lainsäädäntöään vastaamaan nykyajan taloudellisia olosuhteita.
Arvonlisäveron kiristyminen vaikuttaa kaikkiin
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on yllättynyt hallituksen päätöksestä nostaa yleistä arvonlisäveroa 1,5 prosenttiyksiköllä. Ylen tietojen mukaan hallitus on päättänyt kehysriihessä nostaa yleisen ALV-kannan 25,5 prosenttiin, mikä astuisi voimaan viimeistään vuodenvaihteessa. Helsingin Sanomien mukaan tämä korotus toisi valtiolle noin miljardin euron lisätulot.
Mikä on arvonlisävero?
Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkiin tavaroihin ja palveluihin. Yleinen verokanta on tällä hetkellä 24 prosenttia, ja se koskee useimpia tavaroita ja palveluita. Alennettu 14 prosentin verokanta koskee elintarvikkeita, rehuja sekä ravintola- ja ateriapalveluita, kun taas alennettu 10 prosentin verokanta koskee esimerkiksi kirjoja ja lääkkeitä, vaikkakin osa näistä on jo siirtymässä 14 prosentin verokantaan.
Kuluttajien kustannukset nousevat
Lehtisen mukaan päätös nostaa yleistä ALV-kantaa tuntuu merkittävästi kuluttajien kukkarossa, vaikka hän pitääkin korotusta oikeana ratkaisuna tässä tilanteessa. Hän korostaa, että vaikka usein ajatellaan kulutusverojen rasittavan erityisesti pienituloisia, todellisuudessa ne vaikuttavat laajasti kaikkiin kuluttajiin: mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat veroa.
Suomi EU:n kärkiverottajien joukossa
Mikäli uudet suunnitelmat toteutuvat, Suomi nousee yhdeksi korkeimman yleisen ALV-kannan maista Euroopassa, ohittaen useimmat naapurimaat. Vain Unkari ylittää Suomen 27 prosentin verokannallaan. Tämä muutos asettaa Suomen EU:n kärkiverottajien joukkoon ja heijastuu laajalti kotimaiseen kulutukseen ja talouteen.
Kehysriihen jatkoneuvottelut
Hallitus jatkaa parhaillaan neuvottelujaan kolmen miljardin euron menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Yle seuraa tilanteen kehittymistä ja raportoi muutoksista, kun neuvottelut etenevät.