Suomen turvallisuuspolitiikka perustui ensisijaisesti siihen, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa. Suomi on kuitenkin tiivistänyt yhteistyötään monien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, kuten NATO:n kanssa – ja 4.4.2023 Suomesta tuli NATON täysjäsen.
Suomi on aktiivinen toimija EU:ssa ja osa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Suomi on lisäksi tiivistänyt yhteistyötään Ruotsin kanssa ja allekirjoittanut puolustusyhteistyösopimuksen vuonna 2016. Suomi osallistuu myös aktiivisesti YK:n rauhanturvaamiseen ja kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Suomen turvallisuuspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat kansallisen puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, yhteistyön tiivistäminen eri maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä vakauden ja turvallisuuden edistäminen kansainvälisellä tasolla.
4.4.2023
- Naton päämajassa Brysselissä järjestetään iltapäivällä Suomen virallinen liittymisseremonia.
- Suomi luovuttaa Naton sopimuksen liittymiskirjansa Yhdysvaltain hallituksen edustajille. Tämän jälkeen Suomi on sotilasliiton jäsen.
- Suomea edustavat Brysselissä tasavallan presidentti Sauli Niinistö, ulkoministeri Pekka Haavisto ja puolustusministeri Antti Kaikkonen.
- Suomen Nato-jäsenyyden kunniaksi Suomen lippu nostetaan liehumaan Naton päämajan salkoon.
Suomalaiset yritykset ja NATO
Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä NATO:n kanssa erilaisissa hankkeissa ja ohjelmissa. NATO:n hankintojen ja hankintaketjujen avoimuus on parantunut, mikä mahdollistaa suomalaisyrityksille osallistumisen NATO:n hankintoihin. Business Finland -niminen virasto auttaa suomalaisia yrityksiä löytämään kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, myös NATO:hun liittyvissä hankkeissa ja ohjelmissa.
NATO tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia muun muassa koulutuksen, teknologian kehittämisen, tutkimuksen ja kehityksen sekä logistiikan alalla. NATO:n kumppanuusohjelmat, kuten Partnership for Peace (PfP) -ohjelma, mahdollistavat suomalaisille yrityksille yhteistyön kehittämisen puolustuksen alalla.
NATO-yhteistyöhön liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita, kuten turvallisuusvaatimukset ja erilaiset lainsäädännölliset ja hallinnolliset edellytykset. Siksi suomalaisyritysten on tärkeää tutustua huolellisesti NATO:n toimintatapoihin ja vaatimuksiin ennen yhteistyön aloittamista.
Tulevaisuuden valokuitu laajakaista
Valokuitu laajakaista on tulevaisuuden yhteydenpidon keino, joka mahdollistaa nopean ja luotettavan internet-yhteyden kotona, toimistossa tai matkoilla. Valokuidun avulla voit nauttia sujuvasta suoratoistosta, nopeasta tiedostojen lataamisesta ja videopuheluista ilman keskeytyksiä tai viivettä.