Digitalisaatio, digieurot ja 2022

Digitaalisuus on lisääntynyt arjessa ja työelämässä viimeiset vuosikymmenet siinä mittakaavassa että edetessään se on muuttanut arkemme perusasioita järisyttävällä tavalla. Se on muuttanut pankkiasioinnin aivan erilaiseksi kuin mitä se oli vielä 2000-luvun alussa, se on muuttanut sen, miten kommunikoimme ystävien ja asiakkaiden kanssa, ja se on muuttanut täysin myös aikuisten vapaa-ajan toiminnat. Vapaa-aika on aikuisilla muuttunut paljolti yhteiskunnallisten muutosten kautta, perheiden vaurastamisen ja yksilön vapauden ajattelun kautta. Koko digitaalinen maailma myös yhtäaikaa tarjoaa enemmän, mutta myös samanaikaisesti vaikeuttaa valintoja, niin yksilön kuin yrityksen näkökulmasta.

Digitalisaatio jatkuu edelleen ja sen teknologinen kehitys luo edelleen uusia muutoksia arjessa ja yrityselämässä ja vaatii jatkuvasti enemmän perehtymistä niin yritysjohtajilta kuin kotona olevilta kansalaisilta, katsotaan tässä seuraavassa paria tulevaisuuden digitalisaation melko varmaan ilmentymistä.

Digitaalinen euro

Digitaaliset eurot olisivat kuin euroseteleitä digitaalisessa muodossa. Ne olisivat sähköistä rahaa, jonka EKP ja muut eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit laskisivat liikkeeseen ja joka olisi kaikkien kansalaisten ja yritysten käytettävissä. Kielteisten vaikutusten välttämiseksi olisi tärkeää, että 1) digitaalista euroa käytettäisiin pääasiassa maksamiseen eikä se muodostuisi sijoituskohteeksi ja 2) digitaalista euroa käsittelevät välittäjät olisivat viranomaisten valvonnassa.

Digitaalinen euro ei tulisi käteisrahan tilalle vaan sen rinnalle. Digitaalinen euro tarjoaisi valinnanvaraa ja maksaminen olisi helppoa, jolloin euro palvelisi yhä paremmin kaikkia käyttäjiä.

Digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa eli sen taustalla toimisi keskuspankki. Digitaalinen euro suunniteltaisiin kansalaisten tarpeisiin: se olisi riskitön, ja käyttäjien yksityisyys ja henkilötiedot suojattaisiin. Keskuspankkien tehtävänä on rahan arvon säilyttäminen – niin sen fyysisissä kuin sen sähköisissäkin muodoissa.

Stablecoin-valuuttojen vakaus ja luotettavuus ovat viime kädessä kiinni niiden liikkeeseenlaskijan uskottavuudesta ja siitä, voidaanko se saattaa vastuuseen, jos valuutta menettää arvonsa ajan mittaan. Yksityiset liikkeeseenlaskijat saattavat sitä paitsi käyttää henkilötietoja kaupallisiin tarkoituksiin. Kryptovarojen taustalla ei edes ole toimijaa, jolta voitaisiin vaatia korvauksia ongelmatilanteissa.

Digitaalisen euron myötä ihmiset saavat käyttöönsä sähköisen maksuvälineen, jolla maksaminen on yhtä turvallista, helppoa ja edullista kuin käteisellä. Digitaalisilla euroilla voisi maksaa ilmaiseksi koko euroalueella.

Sähköinen maksaminen yleistyy maailmalla, ja digitaalisen maksamisen markkinat kasvavat jatkuvasti. Digitaalinen euro tarjoaisi kotitalouksille ja niin suurille kuin pienillekin yrityksille uuden vaihtoehdon: ne voisivat suorittaa ja vastaanottaa maksuja keskuspankkirahassa.

Digitaalinen euro voisi mahdollistaa myös esimerkiksi sähköisen tunnistamisen ja maksujen osittaisen automatisoinnin.

Kaikki suuret keskuspankit selvittävät mahdollisuutta laskea liikkeeseen digitaalista keskuspankkirahaa, mutta ne eivät kilpaile keskenään. G20-maat ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä digitaalisen keskuspankkirahan kansainvälistä käyttöä koskevissa kysymyksissä.

Kiina haluaa digijuanin myös kansainväliseen maksuliikenteeseen

Kiina haluaa muuttaa setelikantansa suurelta osin digitaaliseksi. Uudistus tarjoaisi keskuspankille näköyhteyden lähes kaikkeen rahalla maksamiseen ja mahdollistaisi taloudellisen vaihdon tiukan kontrollin. ”Digijuan” ei ole bitcoinin tapainen keskuspankeista riippumaton kryptovaluutta. Yksikkö on samaan tapaan Kiinan keskuspankin liikkeelle laskema maksuväline kuin perinteinen juanin seteli. Digitaalinen ”seteli” siirtyy maksutapahtuman yhteydessä päätelaitteelta toiselle samaan tapaan kuin paperiseteli lompakkojen välillä.

Kiina on suomalaisyrityksille tärkeä kumppani niin ulkomaankaupassa kuin tytäryhtiöiden sijoittumispaikkana. Tuhannet suomalaisyritykset vievät Kiinaan tuotteitaan ja palveluitaan sekä käyttävät kiinalaisia tuotteita ja palveluita tuotantoprosesseissaan Suomessa. Suomalaisten globaalien suuryritysten liikevaihdosta merkittävä osa tulee Kiinasta.
Suomella on hyvä maine teknologiatoimittajana, mutta merkittävä osa Suomen viennistä on myös raaka-aineita tai vähän jalostettuja tuotteita, kuten sellua.

Kiinan sisäisessä rahoitusjärjestelmässä avainasemassa ovat pääosin julkisomisteiset politiikka- ja liikepankit. Niiden tehtävä on allokoida pääomia puoluevaltion tavoitteiden mukaisesti. Yritysten luottokelpoisuutta ei viime kädessä ratkaise niiden rahoitusasema vaan niiden suhde puolueeseen ja sen tavoitteisiin (ns. implisiittinen takaus). Viime vuosina järjestelmä on suosinut enenevässä määrin julkisomisteisia yrityksiä yksityisten kustannuksella. Uusien toimijoiden kuten internet-pohjaisten rahoittajien elintilaa on viime aikoina kavennettu sääntelyllä. Valtiollisen digivaluutan käytön yleistyminen lisäisi radikaalisti valtion kykyä valvoa sekä yritysten että kansalaisten transaktioita. Kansainvälisellä tasolla kiinalaisen digivaluutan käyttöönotosta on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että digijuan murentaisi dollarijärjestelmän ylivaltaa.

Leave a Reply