Kotimaan energia vs tuonti energia Suomessa

Kotimaan energia ja tuonti energia yhdessä varmistavat suomalaisille riittävän energia saannin tänäkin talvena – sen kovimpien pakkausöiden energiahuippujenkin aikana.

Suomi ja energian omavaraisuus

Suomi on ollut perinteisesti hyvin riippuvainen tuontienergiasta, erityisesti öljystä ja kaasusta. Vuonna 2020 Suomi oli energiaomavarainen vain noin 30 prosenttia, kun loput 70 prosenttia energiasta tuotiin ulkomailta. Tavoitteena onkin parantaa Suomen energiavarmuutta ja edistää energian omavaraisuutta.

Tähän pyritään lisäämällä kotimaista uusiutuvaa energiaa, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja biokaasua sekä kehittämällä energiatehokkuutta. Lisäksi Suomessa panostetaan tutkimukseen ja kehitystyöhön uusien energiaratkaisujen löytämiseksi.

Suomi on myös asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa. Suomen hallitus onkin käynnistänyt laajan ilmasto- ja energiapoliittisen ohjelman, joka sisältää toimenpiteitä muun muassa energiatehokkuuden parantamiseksi, uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi eri sektoreilla.

Suomi ja ilmastotalkoot

Suomi on sitoutunut tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tulee päästä kokonaisuudessaan eroon kasvihuonekaasupäästöistään tai kompensoida niitä jollain muulla tavalla. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomi on sitoutunut moniin ilmastotoimiin, kuten uusiutuvan energian lisäämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, liikenteen vähäpäästöisyyden edistämiseen, metsien hiilinielujen ylläpitämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Suomi on myös mukana useissa kansainvälisissä ilmastosopimuksissa, kuten Pariisin ilmastosopimuksessa, joka pyrkii rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen. Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastotalkoisiin osallistuminen ei kuitenkaan rajoitu vain hallituksen ja yritysten toimiin, vaan jokainen yksilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Esimerkiksi energiankulutuksen vähentäminen, julkisen liikenteen käyttö, ruokahävikin välttäminen ja kierrättäminen ovat kaikki yksinkertaisia tapoja vähentää omaa hiilijalanjälkeä.

Mitä kasvihuonepäästöt ovat?

Kasvihuonepäästöt ovat ilmakehään vapautuvia kaasuja, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta kasvihuoneilmiön kautta. Tällaisia kaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja fluorihiilivedyt (esim. HFC ja PFC). Kasvihuonekaasut kerääntyvät ilmakehään ja estävät auringon lämpösäteilyn karkaamisen takaisin avaruuteen, mikä johtaa ilmakehän lämpenemiseen. Ihmisten toiminta, kuten fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa ja liikenteessä, maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä teollisuusprosessit, ovat merkittäviä kasvihuonepäästöjen lähteitä.

Kasvihuonepäästöt ovat ihmisen toiminnan seurauksena syntyviä kaasupäästöjä, jotka johtavat ilmastonmuutokseen. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy esimerkiksi energiantuotannosta, liikenteestä, teollisuudesta ja maataloudesta. Näiden päästöjen vähentäminen on tärkeä osa ilmastotalkoita ja kestävän kehityksen tavoitteita. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, jotka edellyttävät merkittävää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tulevina vuosikymmeninä. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat tuolloin vähentyneet niin paljon, että jäljelle jäävät päästöt voidaan kompensoida esimerkiksi hiilinieluilla tai päästökaupalla.

Leave a Comment