Julkisessa keskustelussa kireää tuloverotusta on pidetty yhtenä syynä Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan. Erityisesti koulutettujen henkilöiden maastamuutto saattaa alentaa verokertymää ja vaikuttaa haitallisesti maan tuottavuuspotentiaaliin. Kansainvälistä muuttoliikettä selvittänyt tutkijaryhmä toteaa kuitenkin Suomen tuloverotuksen vaikuttavan varsin vähän työvoiman maastamuuttoon.
Suurituloisten työn verotus Suomessa on tunnetusti kireää OECD-maihin verrattuna. Korkea veroprogressio luo suurituloisille ja hyvin koulutetuille suomalaisille kannusteen muuttaa Suomesta matalamman verotuksen maihin. Pohjoismainen malli, jossa ilmainen koulutus maksetaan takaisin progressiivisen verotuksen kautta, voikin olla ongelmallinen, jos koulutetut osaajat muuttavat maasta korkean verotuksen vuoksi.
Kansainvälistä muuttoliikettä selvittänyt Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä Salla Kalin (Helsingin yliopisto), Ilpo Kauppinen (VATT), Kaisa Kotakorpi (Tampereen yliopisto) ja Jukka Pirttilä (Helsingin yliopisto ja VATT) selvittivät, mikä on suomalaisen tuloverotuksen vaikutus maastamuuttoon. Verotutkimuksen huippuyksikkö koostuu Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoista, ja sitä johtaa Tampereen yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi.
Tutkimus perustuu kattavaan yksilötason rekisteriaineistoon maastamuuttajien määrästä, kohdemaista ja sosioekonomisesta asemasta, kuten tuloista ja koulutuksesta. Merkittävää on, että tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen koko työikäistä väestöä ja heidän liikkuvuuttaan.
Suomalaisten maastamuutto tuloverotuksen tason vuoksi ei ole laaja ilmiö, sillä väestötasolla muuttajia on vuosittain alle 10 000 henkilöä ja suomalaistaustaisen väestön muuttotappio on ollut noin 1 000 henkeä vuodessa viime vuosikymmenellä. Muuttajien osuus väestöstä on länsieurooppalaista keskitasoa. Tutkijaryhmän jäsenistä Kaisa Kotakorpi huomauttaa, että suomalaisia muuttaa sekä korkean että matalan verotuksen maihin:
”Yleisin kohdemaa on Ruotsi, jossa muuttajia odottaa varsin samanlainen verotus kuin Suomessa. Kaikkiaan 73 prosenttia muutoista suuntautuu Pohjoismaihin ja läntisiin EU-maihin, joissa tuloverotus ei useinkaan ole erityisesti Suomea kevyempää.”
Tutkimuksen perusteella verotuksella ei ole merkittävää vaikutusta maastamuuttopäätöksiin. Joillakin aloilla työmarkkinat ovat vahvasti kansainväliset ja tämän vuoksi on luonnollista muuttaa työskentelemään ulkomaille riippumatta verotukseen liittyvistä syistä.
Julkisessa keskustelussa pohditaan aika ajoin, pitäisikö maastamuuton ehkäisemiseksi ylimmissä tuloluokissa laskea verotusta, mutta tutkimuksen mukaan se ei ole perusteltua ainakaan tästä syystä. Tutkimusaineistossa muuttajien osuus oli ylimmässä tulokymmenyksessä yli kaksinkertainen koko aineistoon verrattuna, mutta myöskään tämän ryhmän muuttopäätöksiin ei verotus vaikuta merkittävästi.
Tutkijaryhmän jäsenistä Ilpo Kauppisen mukaan niin sanottu aivovuoto voi olla joissakin ammattiryhmissä todellinen ilmiö, mutta väestötasolla Suomessa on kuitenkin kyse pienestä ongelmasta. Maastamuutto on yhä samalla 1990-luvun loppupuolen tasolla, jolle se nousi Suomen EU-jäsenyyden jälkeen. Aineisto ei siis kerro kiihtyvästä aivovuodosta.
Tutkimusnäytön perusteella ei näyttäisi olevan tarvetta alentaa tuloverotusta työvoiman maastamuuton takia. Sen sijaan kannattaa jatkaa ulkomaisten asiantuntijoiden erityisverokohtelua, joka voi houkutella ulkomailta työvoimaa Suomeen.
Uusia palveluita yrityksille ja yksityisille
Samalla kun markkinat kokevat kovia, nousee myös saataville uusia entistä nopeampi palveluita, esimerkiksi nopeat ja edulliset nettilainat ja lainojen vertailu käyvät kädenkäänteessä yhdeltä sivustolta, ja mikäli tarvitaan vertailla kännykkä- ja nettiliittymiä niin edulliset liittymät ovat vertailussa nekin. Tässä tilanteessa myös kaikenlainen kierrättäminen, kiertotalous ja vihreän tulevaisuuden suunnat ja mahdollisuudet kiinnostavat yrityksiä, joilla saattaa olla nopeallakin aikataululla nyt edessä omat energiaremontti projektinsa. Yleensäkin kaikenlainen digitaalisuus ja mobiisovellukset ottavat entistä suurempaa osuutta niin perheiden kuin yritysten arjen tehtävien hallinnasta ja seurannasta.